Murolekosken tila · Mennyttä aikaa

Murolekosken tilan historiaa

1500-luvulla Murolekosken seutu oli hyvinkin erämaata. Tilan maat olivat tuohon aikaan mm Perttu Nattarin ja Markus Laurinpojan omistuksissa. 1600-luvulla tila on ollut Kangasalan Liuksialan kartanon kalastustorppa. Tuohon aikaan tällä paikalla on vieraillut mm Kaarinan Maununtytär.

Vielä isonjaon aikaan Kosken tila mainitaan kalastustorppana.

Vanhojen kauppakirjatietojen mukaan 1850-luvulta Margaretha Matintytär (Murolekoski) lahjoitti Kosken tilan 12.10.1854 poikapuolelleen Elias Heikinpojalle syytinkivelvollisuudella.

Elias Koski ja hänen vaimonsa Amanda Juhantytär myivät tilan 25.3.1872 kauppias Abram Nikolai Saxelille. Tämä puolestaan myi tilan 7.6.1889 tohtori C.F. Wahlbergille ja asessori E. Kjällerfeldtille. Murola Sågvärks Ab osti tilan 1890.

Tie- ja vesirakennushallituksen ylitirehtööri Aleksander Thesleff osti puolestaan tilan 27.8.1891. Hänen kuoltuaan 1.8.1898 Gabriel Snäll osti tilan ja hänen sukunsa hallussa tila on sen jälkeen ollut.

"Kosken Herrana" tai "Kosken Kaapona" paikkakuntalaisten kertoman mukaan tavattiinGabriel Snälliäkutsua. Hän oli syntynyt 10.3.1855 Hartolassa ja kuollut 29.8.1930. Hän oli ollut aikoinaan tilan/metsänhoitajana nykyisen Palhoniemen huoltokodin tiluksilla Ylöjärvellä (Kuru). Hänen vaimonsa oli Karoliina Kallentytär (Savijärvi) yhdeksän lapsen äiti, joka oli syntynyt Lammilla 25.1.1856 ja kuollut 5.3.1934 kotonaan Murolekoskella.

Valveutuneisuutensa ja myönteisen asennoitumisensa yhteisiin pyrintöihin Gabriel Snäll osoitti ajamalla ja tukemalla taloudellisesti Muroleen rukoushuoneen rakentamista. Valmiina hän ei tätä hanketta ehtinyt näkemään.

Gabriel Snällin tytär, Kyllikki Suomi Snell (1891-1972), tuli Murolekosken tilanomistajaksi vuonna 1930, kertovat tilan alkuperäiset kauppakirjat.

Tämä naimattomana pysynyt, "Kosken isäntä" tai "Kosken Kyllikki", oli nuoruudessaan opiskellut taidemaalausta mutta tutustunut myös maatilan hoitoon ja erityisesti hevosiin. Mieluusti housupukuun pukeutuva ja päättäväinen naisisäntä piti tilan asioissa ohjat käsissään tahdikkaasti.

Isäänsä vapaammin hän tuli toimeen kyläläisten kanssa ja järjesti kerran vuodessa pidot oman ja naapurikylien "silmäätekeville". Hän matkusteli paljon, kaukomaita myöten mistä on osoituksena runsas määrä valokuvia ja matkamuistoja tilan kätköissä.

Kyllikki Snellin aikana tilalta saivat eräät sotiemme rintamamiehet ja tilan pitkäaikaiset työntekijät tontin omakotitalon rakentamista varten.

Tämä aikanaan 425 hehtaaria käsittänyt tila on ulottunut Muroleen kanavan ylä-ja alapuolelle, niin että siihen on kuulunut rantaviivaa piltälti toistakymmentä kilometriä. Tila jaettiin 1974 Gabriel Snällin kolmen pojantyttären kesken. Näin syntyivät Kosken, Murolekosken ja Korpi-Varjakan tilat.

Gabriel Snällin pojan Wiljami Snellin, myöhemmin Susikarin tytär Meri  Marjatta Mähönen  (s.9.5.1927, k.6.1.2006) sai Murolekosken tilan omistuksen 1975. Hänen isänsä vaimonsa Katriina Susikarin kanssa rakennutti aivan kosken ja sillan toiselle puolelle talon eläkepäivikseen. Wiljami Susikari teki elämäntyönsä purje-ja höyrylaivoilla asteittain edeten merikapteeniksi. Maailman meret tulivat hänelle tutuiksi.

Vanha päärakennus

 

Murolekosken tila | Ylläpito | Kotisivuton.fi