Murolekosken tila · Mennyttä aikaa · Murolekoski ja muut elinkeinot

Murolekoski ja muut elinkeinot

Satakunnan kihlakunnassa vuonna 1815 suoritetussa myllykatselmuksen mukaan Murolekoskessa on vuosisadan alussa ollut maksua vastaan jauhava, Heikki Murolahden tullimylly. Mylly kuitenkin jouduttiin purkamaan pois, kun koskea ryhdyttiin perkaamaan vuonna 1824.

Vuonna 1865 kauppias Thomas Clayhills rakennutti uuden tullimyllyn koskeen. Sen enempää ei myllyn rakentamisesta tai toiminnasta löydy tietoja Ruoveden historiasta. 

Sahateollisuus Murolekosken alueella oli vuonna 1889 hankkeilla. Kuitenkin Ruoveden kuntakokous päätti samaisena vuonna jo kieltää toiminnan aloittamisen, koska pelättiin veden vapaan virtaamisen hupenevan. Asiaa pidettiin kuitenkin vireillä ja niinpä 1896 rakennettiin porvoolaisen August. Eklöf Ab:n höyrysaha, Murole Ångsåg kosken suvannon itärannalle. 1910-luvulla tuotanto väheni ja saha myytiin uudelle omistajalle J. W. Engvistille 1916.  Vapausodan aikana 1918 sahan isännöitsijä murhattiin. Niinpä myös sahan toiminta loppui eikä sitä aloitettu uudelleen. Sahalla oli parhaimmillaan töissä 120 henkilöä.

Sahauksen lisäksi Muroleen höyrysahalla valmistettiin myös sysiä.

Höyrysahan yhteyteen J. W. Enqvist perusti telakan v. 1917. Siellä rakennettiin proomuja, veneitä ja muita puun kuljetuksessa tarvittavia välineitä. Telakalla voitiin korjata isompiakin laivoja, mm Vankavesi-laiva oli vuonna 1930 siellä. Samana vuonna telakan toiminta päättyi. Töissä telakalla oli kymmenkunta ammattitaitoista miestä.

Vuonna 1920 loppupuolella aloitti kosken ja entisen sahan rakennusten välissä toimintansa J.W.Enqvistin terva- ja tärpättitehdas. Tehtaaseen oli asennettu Suomen oloissa ainutlaatuiset tislauslaitteet ja sen tuotteilla oli menekkiä Saksaan, Hollantiin ja Englantiinkin. Kerrotaan, että tehtaalle tuli tilaus 30 vuotta tehtaan lopettamisen jälkeen Tukholmasta. Vakituisia työntekijöitä tehtaalla oli 25 henkilöä.Tehtaalla oli voimalaitos, josta sähkölinjat vedettiin myös Muroleenkanavalle ja Murolekosken tilalle.

Tehdas lopetti toimintansa yllättäen toimintansa vuoden 1925 alussa. Syyksi mainitaan kannattomuus.

Nykyisin tervatehtaan alueella on jäljellä 27metriä korkea savupiippu, jonka kyljessä on vuosiluku 1911. Alkuaan se tehtiin sahan höyläämön tarpeisiin. Entisen isännöitsijän  asuinrakennus, joka samalla oli konttori, on nykyisin yksityisessä omistuksessa.

Runsaan kilometrin päässä Muroleenkanavasta länteen oli louhittavaksi sopivaa, harmaata graniittia. Paikkaa kutsutaan Varjakaksi. Alueelta oli louhittu kivia jo kanavan rakentamiseksi 1850-54. Murolekosken silta on kivisilta ja se rakennettiin 1905-06 kyseisen alueen kivistä. Myös Murolekosken tilan nykyisen päärakennuksen perustuksiin tarvittiin 1920-luvun alussa runsaasti kiviä, jotka louhittiin Varjakasta

Graniittia vietiin lähinnä Tampereelle rakennus- ja katukiviksi. Varjakan rannasta Tampereen Naistenlahteen kulki rautarunkoinen Tarmo-alus, mihin kivet lastattiin. Toiminta Varjakassa loppui jatkosodan aikaan erilaisiin vaikeuksiin.

Murolekosken tila | Ylläpito | Kotisivuton.fi